Niinpä. Mitäkö harraga tarkoittaa? Se on arabiankielinen sana, jonka alkuperäinen merkitys tarkoittaa polttajaa. Nykyisin se ranskalaisessa merkityksessään bruleurs de routes, tarkoittaa "tienpolttajia", he jotka polttavat kaikkien maiden väliset rajat, ovat laittomia meren ylittäjiä.

Eli suomeksi: harraga tarkoittaa laitona maahan pyrkimistä. Näistä sankareista saamme lukea silloin tällöin lehdistä, kuinka Afrikasta ja Pohjois-Afrikasta (Algeria mukaan lukien) Välimeren ylittäneistä pyrkyreitä passitetaan takaisin, tai jotkut jopa saavat luvan jäädä maahan. Ranska, Italia ja Espanja ovat top 3-maat, mihin algerialaiset suuntaavat.

Miksi? Kysymys on niin vaikea, ettäkö siihen voisi vastata täydellisesti. Afrikasta lähteneet ovat kärsineet useimmiten ihan suoranaisesta köyhyydestä ja nälästä, Algeriassa vastaavaa tilannetta ei juuri olekaan, itse asiassa vain suhteellistä köyhyyttä löytyy. Toki joihinkin lähiöihin aina kasaantuvat nämä huonostivoivat, ja ongelmat sen kuin kasvavat. Algeriassa ongelmat on enimmäkseen sosiaalisia ja psykologisia - mitä järkeä tässä on kun toisella on limusiini ja mulla rikkinäinen polkupyörä, ei ole töitä, ei asuntoa ja pitäisi asua kymmenhenkisen perheen kanssa pikkuhökkelissä. Tästä nuori saa sysäyksen lähtemiseen ja koko omaisuus saatetaan kavereiden kanssa myydä, jotta saataisiin ostettua pienehkö paatti, joka ei varmaan villeimissä unelmissakaan pysy ehjänä koko matkaa.

Algerian väestöstä 70% on 15-35 vuotiaita - opiskeluikäisiä, työikäisiä, naimaikäisiä, joten vaatimukset on suuret: pitäisi saada töitä, löytää vaimo/aviomies ja asunto. Pikkuhiljaa....hyvä tulee. Algeriassa rakennetaan jatkuvalla vauhdilla uusia asuntoja tarvitseville, mutta tarvistevia on niin paljon, että joutuu odottamaan jopa vuosia. Työpaikkoja tulee lisää kun uusia yrityksiä ja tehtaita avataan. Kouluja on perustettu liukuhihnamenetelmällä kasvavan lapsikatraan tarpeiksi, ja nykyisin 99% lapsista aloittaa koulun. Se on sitten eriasia, kuinka moni jaksaa jatkaa peruskoulun jälkeen- tai paremmin: pääsee jatkamaan.

Mutta...pikkuhiljaa hyvä tulee.